Follow:

Haluatko estenomiksi? Kokemukseni monimuoto-opiskelusta

Korkeakoulujen yhteishaun suomen- ja ruotsinkielisten koulutusten hakuaika starttasi viime keskiviikkona. Aikaa klikkailla itsensä kohti omaa unelma-alaansa on vielä 1,5 viikkoa, sillä yhteishaku päättyy 3.4. kello 15.00. Kaksi vuotta sitten tähän aikaan näpyttelin omaa hakulomakettani menemään, ja jäin jännittämään tulevia pääsykokeita. Tuolloin olin päättänyt, että haluan opiskella estenomiksi.

Mikäli koulutus kiinnostaa myös sinua, ota mukava asento ja nappaa viereesi kupponen kuumaa. Tänään puhutaan estenomin koulutuksesta, johon liittyen kerron omia kokemuksiani muun muassa monimuotototeutuksesta ja pääsykokeista. Samalla jaan myös yleistietoa estenomin koulutuksen sisällöstä ja työllistymismahdollisuuksista.

Koska opiskelen itse monimuotoryhmässä, keskityn tässä postauksessa pitkälti kertomaan omia kokemuksiani juuri monimuotototeutuksesta. Ensi syksynä (2019) käynnistyvä estenomikoulutus järjestetään myös monimuotototeutuksena, joten toivon, että tästä postauksesta olisi iloa nimenomaan kaikille nyt estenomiopinnoista haaveileville!

Postauksessa käyn läpi seuraavia asioita:
  • Mikä on estenomi, ja missä estenomit työskentelevät?
  • Missä estenomiksi voi opiskella?
  • Opiskelu Laureassa
  • Omat kokemukseni monimuoto-opiskelusta
  • Tietoa hakuprosessista 

Siis mikä ihmeen estenomi?

Kysymys, johon jokainen estenomiopiskelija ja valmistunut estenomi tulee takuulla törmäämään vähän liian usein. Siitäkin huolimatta, että koulutuksen 20-vuotispäivää juhlistetaan ensi kuussa, on estenomi edelleen monelle täysin tuntematon käsite.

Yksinkertaisesti ilmaistuna estenomi on kauneusalan asiantuntija. Koulutus keskittyy alan teoriaan – estenomi ei siis opiskele lainkaan ehostusta, kampauksia tai muita alaan liittyviä käytännön taitoja. Sen sijaan estenomin koulutus koostuu kauneus- ja kosmetiikka-alaan liittyvistä markkinoinnin, yrittäjyyden, kemian, raaka-aineiden ja  lainsäädännön opinnoista.

Lukemattomia työmahdollisuuksia

Koska koulutuksessa käsitellään monipuolisesti erilaisia, kosmetiikkaan liittyviä aihealueita, on myös työmahdollisuudet hyvin laajat. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että estenomeille löytyy aina kysyntää kosmetiikan maahantuonnin parista. Sen lisäksi monet estenomit jatkokouluttautuvat ammatillisiksi opettajiksi kauneusalalle. Estenomikoulutus takaa hyvät lähtökohdat myös alan yrittäjyydestä haaveileville, ja monet estenomit ovatkin työllistäneet itse itsensä.

Myös monia muitakin urapolkuja on tarjolla: estenomi voi työllistyä esimerkiksi kosmetiikan valmistuksen ja tuotekehittelyn pariin, markkinointitehtäviin tai kosmetiikan ostotoimintaan. Oikeastaan mikä vain kauneusalalla vaikuttava yritys voi hyötyä estenomin tietotaidosta, minkä vuoksi mahdollisuuksia on lähes rajattomasti.

Lue myös: Sukellus kosmetiikan maahantuonnin maailmaan – estenomiopintojen 2. työharjoittelu

Missä voi opiskella estenomiksi?

Tällä hetkellä ainoan suomenkielisen estenomikoulutuksen tarjoaa Laurea-ammattikorkeakoulu Vantaalla. Sen lisäksi estenomiksi voi opiskella ruotsinkielisessä Novia-ammattikorkeakoulussa Vaasassa. Novian koulutus on kuitenkin aivan erilainen kuin Laureassa. Noviassa opiskellaan esimerkiksi meikkaamista sekä valokuvaamista, ja kosmetiikan kemian sekä liiketalouden opinnot jäävät vähemmälle.

Opiskelu Laureassa

Estenomin AMK-tutkinto on 210 opintopisteen laajuinen ja opintojen suunniteltu kesto on 3,5 vuotta.

  1. vuosi: Laurean estenomikoulutuksen ensimmäinen vuosi koostuu pääasiassa teoriaopinnoista, jotka painottuvat liiketalouteen ja markkinointiin. Myös suurin osa kemian opinnoista on sijoitettu ensimmäiseen vuoteen, samoin kosmetiikan lainsäädännön oppimäärä.
  2. vuosi: Toisena vuotena opiskelu syventyy kosmetiikkaan: sen raaka-aineisiin ja toimintaan. Myös laboratoriotunnit pidetään pääasiassa toisen opiskeluvuoden aikana. Laureassa on myös hyvät mahdollisuudet vaihto-opiskelulle, ja yleensä mahdollinen vaihto ajoitetaan toisen vuoden keväälle.
  3. vuosi: Koulutukseen sisältyy kaksi 15 opintopisteen laajuista työharjoittelua. Näistä ensimmäinen sijoitetaan yleensä kolmannen vuoden syksylle. Harjoittelun lisäksi kolmanteen vuoteen kuuluu vapaasti valittavia opintoja.
  4. vuosi: Neljännen vuoden syksyyn on ainakin meille ajoitettu sekä opinnäytetyön kirjoittaminen että viimeinen työharjoittelu. Käytännössä opinnäytetyö kannattaa kuitenkin aloittaa jo kolmannen vuoden aikana, jotta viimeinen syksy ei tuntuisi liian kiireiseltä.

Laureassa käynnistyy vuorovuosittain joko perinteiset päiväopinnot tai monimuotototeutus. Päiväopintoihin sisältyy enemmän lähikontakteja, mutta monimuotototeutuksen vahvuutena on sen joustavuus. Näin ollen myös kauempana asuvilla tai työssäkäyvillä on mahdollisuus opiskella estenomiksi.

Laureassa on mahdollista myös jatkokouluttautua estenomin (tai muun soveltuvan) tutkinnon sekä kolmen työkokemusvuoden jälkeen estenomin YAMK-tutkinnolla. Lisätietoa täällä.

Omat kokemukseni monimuoto-opinnoista

Monimuoto-opiskelu tarkoittaa pääasiassa kotona tapahtuvaa opiskelua. Opintoihin sisältyy jonkin verran luentoja koululla (yleensä kaksi peräkkäistä koulupäivää joka toinen viikko), mutta jonkin verran materiaaleja joutuu opiskelemaan myös itsenäisesti. Tämän lisäksi kotona tehtäväksi jää paljon etätehtäviä, projekteja, raportteja ja nettitenttejä.

Parasta monimuoto-opinnoissa on…

Vapaus suunnitella oma lukujärjestys. Voit opiskella valitsemiasi aiheita juuri silloin, kuin sinulle parhaiten sopii – missä ikinä oletkaan. Suurin osa koulupäivistäkin on soviteltavissa, mikäli jostain syystä et pääsisi paikalle. Opinnot ovat siis todella joustavia, ja niiden sovittaminen omaan aikatauluun onnistuu monenlaisissa tilanteissa eläville.

Itse rakastan myös sitä, että iso osa materiaaleista on itseopiskeltavia. Voin edetä täysin omassa tahdissani, eikä minun tarvitse istuskella yhdelläkään turhalla luennolla aikaa hukkaamassa. Itsehän menetän mielenkiintoni kiehtovissakin aiheissa, jos samaa asiaa puidaan turhan moneen kertaan. Toki joskus tulee vastaan asioita, jotka pääsevät unohtumaan: silloinkin on kiva, että luentomateriaalit ovat netissä saatavilla ja asian voi nopeasti tarkistaa opettajan kalvoista.

Monimuoto-opiskelun huonot puolet

Yksi ikävimmistä asioista monimuoto-opiskelussa on se, että lähikontaktien vähyyden vuoksi myös ryhmäläisiin tutustuminen on hankalaa. Luokkakaverit asuvat ympäri Suomea, eikä varsinaisten sydänystävien löytyminen tule olemaan helppoa. Itselläni on vielä erityisen huono nimimuisti, joten opin yhdistämään osan luokkalaisteni kasvoista heidän nimiinsä vasta toisen vuoden aikana – tosi noloa, mutta minkäs teet, kun yhdessä vietetään niin vähän aikaa.

Vaikka monimuoto-opinnot ovat joustavampia kuin päiväopinnot, kuuluu niihinkin pakollisia luentoja. Meillä oli esimerkiksi viime keväänä yksi kurssi, jonka arvosanasta viidesosa tuli eräänlaisesta neuvotteluharjoituksesta. Itsehän sain hylätyn koko hommasta, sillä olin keuhkokuumeessa sairaalassa sinä päivänä, jolloin harjoitus olisi pidetty. Ikävä kyllä suoritusta ei voinut millään tavalla uusia, ja sain tämän vuoksi kurssista huomattavasti matalamman arvosanan, kuin muiden suoritusteni perusteella olisin ansainnut.

Ikävänä puolena mainittakoon myös se, että opintoihin sisältyy erittäin paljon erilaisia ryhmätöitä. Välillä niiden sovitteleminen kaikkien ryhmäläisten aikatauluun sopiviksi aiheuttaa ongelmia. Yleensä ryhmä ei pääse juurikaan tapaamaan ja työskentelemään yhdessä, sillä monet opiskelijat asuvat kaukana pääkaupunkiseudulta.

Viimeisenä haluan korostaa, että monimuoto-opinnot jättävät suuren vastuun oppimisesta opiskelijalle itselleen. Toki näin on aina korkeakouluopinnoissa, mutta kun iso osa materiaaleista opiskellaan täysin itsenäisesti, korostuu oma vastuu entisestään. Jotta monimuoto-opinnoista selviää, tarvitaan hyvää itsekuria ja suunnittelutaitoa. Sinun pitää itse varmistaa, että opiskelet riittävästi sisäistääksesi kurssin aihealueen. Joskus se voi tarkoittaa huomattavaa lisämateriaalien läpikäyntiä ja ylimääräistä ponnistelua.

 

Kenelle monimuotototeutus sopii?

Monimuotototeutus on ratkaisu jokaiselle estenomin opinnoista haaveilevalle, joka ei jostain syystä kykene opiskelemaan pääkaupunkiseudulla päiväopinnoissa. Tähän syynä voi olla esimerkiksi työpaikka tai muuten hankala elämäntilanne.

Oma mieheni esimerkiksi sai opiskelupaikan yliopistosta Lappeenrannasta juuri sinä syksynä, kun itse aloitin estenomiopinnot. Tämän vuoksi olen ollut todella iloinen siitä, että hakuvuotenani sattui käynnistymään juuri monimuotototeutus. Olisin varmaan hakenut myös päiväopintoihin, mutta silloin olisin joutunut reissaamaan jatkuvasti kahden kodin välillä – tällainen etäopiskelu tuntuu siis paljon mukavammalta.

Kuitenkin, vaikka hakisit monimuotototeutukseen, suosittelen muuttoa pääkaupunkiseudulle mikäli se vain on mahdollista. Laurea järjestää kivoja tapahtumia pääkaupunkiseudulla, ja siellä asuu myös moni tuleva luokkakaverisi. Puhumattakaan siitä, että suurin osa mielenkiintoisista työharjoittelupaikoista löytyy pääkaupunkiseudulta!

Lue myös: Kuvakuulumisia: Toimitusharjoittelu Kauneus ja Terveys -lehdessä

Estenomikoulutukseen kuuluu niin pakollisia kuin vapaavalintaisiakin labratunteja. Esimerkiksi kuvan kosteuttava silmänympärysgeeli on valmistunut Laurean laboratoriossa.

Tietoa hakuprosessista

Estenomikoulutuksen hakuprosessi on kaksivaiheinen: Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu Soteli-esivalintakoe, josta valitaan noin 100 parhaat pisteet saanutta hakijaa varsinaiseen valintakokeeseen.

Kaksivaiheinen hakuprosessi on reilu menettely, joka tarjoaa kaikille hakijoille tasavertaiset mahdollisuudet aiemmasta koulumenestyksestä riippumatta. Ei kuitenkaan kannata erehtyä kuvittelemaan, että ovet estenomikoulutukseen aukeaisivat helposti. Viime keväänä 464 hakijaa asetti kauneudenhoitoalan koulutuksen ensimmäiseksi hakutoiveekseen: heistä 7,5% eli 35 hakijaa sai opiskelupaikan. Kaksi vuotta sitten, kun päivätoteutuksen sijaan alkamassa oli monimuotototeutus, hakijoita oli vielä enemmän ja sisäänpääsyprosentti vain 6,3%. Kannattaa siis ehdottomasti panostaa pääsykokeisiin valmistautumiseen, ja antaa kokeessa kaikkensa!

Soteli

Soteli on sosiaali- ja terveysalan esivalintakoe, joka tehdään kotoa käsin 24.4. klo 9. Sähköisessä tentissä on neljä osa-aluetta ja 90 minuuttia aikaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Ainakin kaksi vuotta sitten kysymyksiä oli yhteensä 80. Niistä 40 oli ennakkomateriaaleihin perustuvassa osiossa, 15 matematiikan osiossa, 15 suomen kielen osiossa ja 10 englannin kielen osiossa.

Sotelin ennakkomateriaalit koostuvat erilaisista, sosiaali- ja terveysalaan liittyvistä artikkeleista. Tämän vuoden ennakkomateriaalit on jo julkaistu, ja ne löytyvät täältä. Sivuja on yhteensä 70. Ennakkomateriaaleihin liittyvät kysymykset ovat todella pikkutarkkoja, minkä vuoksi materiaalit on syytä opetella hyvin. Vaikka osaisit ne täysin ulkoa, vastausaika on silti lyhyt ja tuskin vältyt kiireeltä.

Varsinainen valintakoe

Varsinainen valintakoe järjestetään 4.6. klo 8.30-15 Laurean Tikkurilan kampuksella. Pääsykokeeseen kuuluu kolme erillistä koetta: yksi englannin kielestä, toinen liiketaloudesta ja kolmas kemiasta. Ennakkomateriaali on annettu kemiasta, ja tänä vuonna siihen lukeutuu lukion ensimmäisen kemian kurssin oppikirjan lisäksi toisen kurssin oppikirjasta kohta “orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla”. Eli esimerkiksi Mooli 1 ja Mooli 2 -kirjasta luku 2.

Kaksi vuotta sitten, kun itse tein pääsykokeen, selvisi kahdesta ensimmäisestä osiosta aika hyvin maalaisjärjellä ja perustaidoilla. Englannin osuus oli pitkälle vain luetun ymmärtämistä, minkä lisäksi siihen sisältyi yksi essee. Kauneuteen ja kosmetiikkaan liittyvää sanastoa kannattaa siis kerrata!

Liiketalouden tenttiosuus taas koostui pelkästä luetun ymmärtämisestä. Tässä kannattaa varautua kompakysymyksiin ja lukea tehtävänannot huolella. Tähän tenttiosioon ei juurikaan voi valmistautua etukäteen.

Viimeinen, ja ainakin itselleni kaikkein vaikein pääsykoeosio oli kemian koe. Itse opiskelin ennakkomateriaaleja ahkerasti etukäteen, mutta olin silti aika “hukassa” kokeen alkaessa. Puristin paperille kaiken, mitä kuvittelin osaavani, ja toivoin parasta. Voin sanoa, että koepaperin käteen saatuani toivoin, että olisin lukenut vielä enemmän.

Tärppejä pääsykokeeseen?

Eräs lukijani lähestyi minua jokin aika sitten, ja kyseli, jos osaisin antaa vinkkejä pääsykokeiden kemian osuutta varten. Vastasin hänelle kertomalla, että lukiessani omiin pääsykokeisiini panostin jaksollisen järjestelmän ulkoa opettelemiseen ja kaikkien peruskäsitteiden ymmärtämiseen. Opettelin myös joitakin rakennekaavoja ulkoa. 

Tämän vuoden ennakkomateriaaleja ja hakuohjeita tutkiessani tajusin kuitenkin, ettei minun ole mitään järkeä yrittää jakaa tämän tarkempia koetärppejä. Ensinnäkään en muista kokeesta niin paljoa, että vinkkini olisivat välttämättä edes luotettavia. Toisekseen kokeet varmasti muuttuvat vuosittain, ja saattaisin vain harhauttaa teitä keskittymään väärien asioiden opiskelemiseen. Kolmas, ja tärkein pointti on se, että jos onnistuisinkin antamaan hyviä pääsykoevinkkejä, se olisi epäreilua kaikkia niitä hakijoita kohtaan, jotka eivät niitä blogistani lukisi. Jätän siis tällä kertaa tarkkojen vinkkien jakamisen väliin. Ainoa, mitä voin suositella, on ahkera ennakkomateriaalien lukeminen.

Lue myös: Valmistuin estenomiksi – mitä jäi käteen?

Haluatko estenomiksi? Tästä se lähtee!

Mikäli estenomiopinnot, ja erityisesti monimuotototeutus kiinnostaa, voi koulutukseen hakea nyt. Olet hakukelpoinen, mikäli sinulla on jokin toisen asteen koulutus suoritettuna. Lue lisää estenomikoulutuksesta ja hae opiskelemaan täältä!

 

Onko siellä joku, joka haaveilee estenomin papereista? Tai kenties jo valmiita estenomeja? 🙂

Seuraa blogiani Bloglovinissa, Blogit.fi:ssä ja Facebookissa

Share on
Previous Post Next Post

Saatat tykätä myös näistä

22 Comments

  • Reply Belegwen

    Oli kiva lukea tuosta monimuotototeutuksesta, että minkälaisia fiiliksiä se on herättänyt. Itseä siis kiinnostaa lähinnä se toinen puoli, eli kun olen töissä AMK:ssa (vaikkakin TKI:n, en opetuksen puolella), jossa monimuotoa tarjotaan, niin sen kehittäminen toimivammaksi palautteiden kannalta on kiinnostavaa. 🙂

    25.3.2019 at 19:46
    • Reply Nena Sofia

      Kiva kuulla, että juttu oli mielenkiintoinen vaikket opiskelemaan olekaan lähdössä! Monimuotototeutus on kyllä ihan luksusta joustavuutensa puolesta, mielestäni on mahtavaa että digitalisaation myötä opiskelusta on tullut niin paljon helpompaa ja ajasta/paikasta vähemmän riippuvaa 🙂

      26.3.2019 at 23:32
  • Reply Vandaalia

    Pakko oli käydä kurkistamassa tuota ennakkomateriaalia ja enpä olisi arvannut, että nuo aihealueet olisivat estenomikoulutuksen pääsykokeeseen 😀 Tsemppiä kaikille koulutukseen hakeutuville ja sulle myös Nena opintoihisi 🙂 Itselle ehkä oma ala on jo löytynyt sote-puolelta, saa nähdä tuleeko jossain vaiheessa vielä omaa ammattitaitoa lisättyä jatkokoulutuksella :3

    25.3.2019 at 19:50
    • Reply Nena Sofia

      Joo, ne aihealueet on aika yllättäviä 😀 Ja toisaalta myös puuduttavia silloin, kun intoilet tulevista kauneusalan opinnoistasi. No mutta, hyvä motivaation mittarihan se on, miten niitä jaksaa päntätä vaikkei ihan omaa alaa olekaan 😀

      Kiitos tsempeistä ihana <3 Mahtavaa, että olet löytänyt oman alasi 🙂

      26.3.2019 at 23:35
      • Reply Nimetön

        Kiitos hirmuisesti vastauksestasi!
        Rosa

        22.5.2019 at 23:18
        • Reply Nena Sofia

          Ei kestä kiittää, mielelläni vastailen! 🙂

          24.5.2019 at 09:29
  • Reply Petra / Viilankantolupa

    Kiinnostava aihe, jälleen! Mä olen satunnaisesti pallotellut estenomiopintoja (lähinnä silloin kun vaihtoon olisi menossa kaikki muukin sukunimeä, lemmikkejä ja lävistysten määrää myöten), mutta en sitten kuitenkaan ole asiaan tarttunut. Opinnoissa on naseva kattaus kaikkea sitä, mitä työelämä kauneuden parissa ei ole vielä eteeni tuonut, mutta jos oikeasti lähtisin opiskelemaan, suuntaisin ehkä kuitenkin markkinoinnin pariin.

    Musta on ihanaa, että työurani kattaa niin paljon kaikkea yrittäjyydestä (aiempien, tosissaan paahdettujen) blogijuttujen kautta kosmetiikkamyyntiin, maahantuontiin, viestintään ja verkkokauppahommiin ja että olen saanut työskennellä kauneuden parissa näin pitkään ja aina löytänyt mielenkiintoista tekemistä, mutta AINA takaraivossa kutittaa se seuraava askel – missä voin seuraavaksi kehittyä? Mihin suuntaan haluan osaamistani viedä?

    Vastausta en tiedä, mutta ihanaa, että tällaisia asiapohjaisia kokemuskertomuksia on mahdollista löytää omien haaveilujen tueksi. 🙂

    25.3.2019 at 20:49
    • Reply Nena Sofia

      Sun työura kuulostaa niin mahdottoman mielenkiintoiselta, että tihkun innosta jo tätä kommenttia lukiessa! Juuri vastaavasta, monipuolisesta urasta itsekin kovasti haaveilen 🙂

      Kiva kuulla, että postaus oli kiinnostavaa luettavaa! Vähän kammosin kirjoittamisen loppuvaiheissa (kun sanamäärä vain kasvoi kasvamistaan), että mahtaakohan tästä tulla sen sortin romaani josta kukaan ei selviä hereillä loppuun asti. Mukavaa huomata, että pelko oli turha 🙂

      26.3.2019 at 23:40
  • Reply Marppa

    Mielenkiintoinen postaus, vaikka estenomiopinnot eibät olekaan mun juttu.

    Kiinnostaisi tietää, mihin aiot suunnata, kun opinnot loppuu. Mikä on sun unelma-ammatti?

    26.3.2019 at 08:40
    • Reply Nena Sofia

      Voi miten kiva kuulla susta pitkästä aikaa! 🙂 Ehdin jo säikähtää, että onnistuin karkottamaan sut kun julkaisen kynsijuttuja nykyään niin vähän. Toivottavasti sulle kuuluu hyvää <3

      Mutta mitä tulee kysymykseesi, siihen mulla ei ole kovin suoraa vastausta. Petralle tuossa aiemmassa kommentissa jo kirjoitin, että hänen uransa kaltainen, monipuolinen tehtävien kirjo kiehtoo itseäni. Sen takia oikeastaan lähdin opiskelemaan estenomiksi, kun tunnen itsessäni vaihtelun kaipuun. Haluan keskittyä opiskelemaan itseäni kiinnostavia aiheita, ja kerryttää sellaista tietotaitoa jota voin hyödyntää tulevaisuudessa monenlaisissa tehtävissä. Vaihtelun kaipuun lisäksi tiedän, että unelma-ammattiini kuuluu vapaus käyttää omaa luovuutta. Sen tarkemmin en kuitenkaan osaa siitä vielä sanoa - aika näyttää 🙂 Tällä hetkellä intoilen ensi syksyn työharjoittelusta, jossa yhdistyy kauneusala ja kirjoittaminen. Se kuulostaa sellaiselta, jonka parissa työskentelisin ihan tosi mielelläni tulevaisuudessakin 🙂

      26.3.2019 at 23:57
      • Reply Johanna

        Tosi hyvä postaus!:) tämän aamuisen esivalintakokeen tehtyä mielessäni on vain, että kuinkakohan paljon esivalintakokeesta täytyy saada pisteitä päästäkseen varsinaiseen valintakokeeseen? Onko muistissasi omaa kokemusta hakuvuodeltasi? Etsiskelin hakijatilastoja netistä mutta päädyinkin mahtavaan blogiisi 😀 Jäi hyvä fiilis esivalinnasta mutta silti jännittää pääseeköhän valintakokeeseen. Harmi kun sen tiedon saa vasta noin viikkoa ennen koetta! 😀

        24.4.2019 at 14:07
        • Reply Nena Sofia

          Heippa Johanna! 🙂 Sotelilta tulee sähköpostilla tieto saadusta pistemäärästä, omani sain 4.5.2017 ja muistaakseni esivalintakoe pidettiin tuolloin suurinpiirtein samaan aikaan kuin tänäkin vuonna. Itse sain 51/80 pistettä, eli en mitään tähtilukemia. Jos siitä jäi päällisin puolin hyvä fiilis, on hyvin todennäköistä, että pääset jatkoon. Tsemppiä tulevaan, toivottavasti nähdään Laureassa! <3

          24.4.2019 at 21:02
          • Laura

            Olipa kiva lukea sun kokemuksista! Itse hain nyt tänä keväänä myös estenomin koulutukseen ja nyt jännitetään pääseeköhän sitä varsinaiseen valintakokeeseen 😀 Sotelin esivalintakoe meni ainakin ihan hyvin, omien laskelmien mukaan pisteitä tuli jotain 58/80… Varalta hankin jo kemian kirjat ja alan pänttäämään, jos se kutsu valintakokeeseen sitten tulisi, toivottavasti! 🙂

            26.4.2019 at 11:12
          • Nena Sofia

            Kiva kuulla, että postaus kiinnosti! 🙂 Kovasti tsemppiä pääsykokeisiin lukemiseen, etköhän sinä noilla pisteillä eteenpäin pääse. Toivottavasti törmätään Laureassa ensi syksynä! 🙂

            2.5.2019 at 18:13
  • Reply Linda

    Hurjan mielenkiintoinen postaus! Estenomin opinnot on kiinnostaneet jo vuosia, harmi kun koulutus joitain vuosia lopetettiin Turussa.. Monimuoto-opiskelu olisi mulle tällä hetkellä ainut mahdollinen vaihtoehto ja sekin olisi haastavaa, kun työt ja koti on kuitenkin Turussa eikä mulla ole ajokorttia tai autoa. Toisaalta kaikki on kyllä varmasti järjestettävissä, jos jonain vuona oikeasti päätän koulutukseen hakea ja pääsisin opiskelemaan 🙂 Tästä postauksesta sai hurjasti infoa ja tietoa estenomin opinnoista, just toi monimuotototeutus on se, joka itseäni eniten kiinnostikin 🙂

    26.3.2019 at 10:29
    • Reply Nena Sofia

      Oi miten ihanaa kuulla, että koit postauksen mielenkiintoisena! <3 Mä luulen, että monimuotototeutus voisi sopia sun tilanteeseen tosi hyvin 🙂 Turustahan pääsee Helsinkiin junalla tosi näppärästi, ja opiskelijan sarjaliput tulee oikeasti aika edullisiksi. Niin, ja Laurean kampus, jossa estenomit opiskelee, sijaitsee Tikkurilassa ihan junaradan varrella 😉

      26.3.2019 at 23:59
  • Reply Maija / Kivipuuteri-blogi

    Oli mielenkiintoista lukea vähän lisää mikä on estenomi ja opiskelusta. Vaikuttaa tosi monipuoliselta koulutukselta, vaikka varmaan monelle tulee ekana mieleen että tästä valmistuu esim. meikkaajaksi 🙂

    26.3.2019 at 14:48
    • Reply Nena Sofia

      Tosi kiva kuulla, että postaus oli mielenkiintoinen! 🙂 Estenomin koulutuksesta liikkuu kyllä paljon kummallisia käsityksiä, ja sitten on myös paljon niitä, jotka eivät ole siitä koskaan kuulleetkaan 😀

      27.3.2019 at 00:00
    • Reply Rosa

      Moikka! Olipa ihanaa että löysin blogisi!❤️

      Olen nimittäin kuluvan kevään lukenut kemiaa tähtäimessä estenomin opinnot ja nyt menossa kesäkuussa pääsykokeisiin:)
      Englantia en ole vielä kertaillut pahemmin, etenkin esseen muodostaminen tulee haasteelliseksi itselleni koska en ole lukiota käynyt ja vaikka hyvin englannilla toimeen tulee on silti kirjoittaminen asia erikseen?
      Miten on matematiikan laita? Olen yrittänyt kalastella tietoa siitä, että sisältyykö pääsykokeisiin perus matematiikka mutta mistään en ole saanut siihen vastausta eikä matikka ole ainakaan aikataluissa näkyvillä, ellei se ole ympätty esim liiketalouteen.
      Esivalinta osuudessa oli myös matikkaa, mutta kuullostaisi oudolta jos siinä oli koko matematiikan osuus pääsykokeiden kannalta?
      Olisin todella kiitollinen jos vastaat tähän! 🙂

      16.5.2019 at 22:58
      • Reply Nena Sofia

        Hei, ja kiitos ihanasta kommentistasi <3

        Ihan rehellisyyden nimissä pakko myöntää, etten muista enää 100% varmuudella, oliko varsinaisissa pääsykokeissa mitään matemaattisia tehtäviä. Koitin miettiä, ja olen melkein varma siitä, että liiketalouden osuus koostui pelkästä luetun ymmärtämisestä, eikä kemian osuudessakaan ollut matemaattisia tehtäviä, mutta en uskalla tätä luvata. Pääsykokeetkin muuttuvat joka vuosi, joten ainahan siellä voi olla jotain, mitä meillä ei ollut. Sen verran kuitenkin sanon, että suuressa osassa matematiikka ei voinut olla, kun en yhtäkään sellaista tehtävää muista 😀 Ja jos sitä ei aikataulussa ole erikseen mainittu, tuskin tilanne on nytkään muuttunut 🙂

        Kovasti tsemppiä pääsykokeisiin! 🙂

        17.5.2019 at 10:23
  • Reply Mikä on estenomi? Mitä estenomi tekee? Kuinka estenomiksi voi opiskella?

    […] Edit. Toisen estenomiopiskelijan kokemuksia ja ajatuksia voi lukea täältä Nena Sofian blogista. […]

    17.12.2020 at 04:24
  • Reply Nimetön

    Pääseekö estenomiksi kukaan suoraan todistuksella, vai käykö kaikki hakijat saman valintakoe prosessin?

    18.11.2022 at 21:57
  • Leave a Reply