Kuten aiemmin kerroin, kävin lauantaina Tammisaaressa puuhailemassa akryylipurkkien äärellä. Koulutuksenihan alkoi viime toukokuussa, jolloin kerroinkin teille heti kuulumisia ensimmäisestä ja toisesta päivästä tässä postauksessa. Kolmas koulutuspäivä oli hyvin pian ensimmäisten jälkeen, silloin käsittelimme ranskalaista manikyyriä ja kynsien huoltoa. Neljäs päivä meille oli sovittu jo elokuun alkuun, mutta jouduin perumaan sen viime tipassa omalta osaltani samalle päivälle sattuneen muuton vuoksi. Niinpä lauantainen koulutuspäivä merkitsi muulle ryhmälleni viidettä päivää, mutta itse treenailin neljännen päivän asioita. Luvassa oli siis baby boomeria!

Päivän ensimmäiset tunnit kuluivat Päivin näyttämien demojen parissa, ja lounaan jälkeen siirryimme kynsien tekemiseen. Itse sain tällä kertaa mallin Päivin kautta, ja hänelle rakennettiin uudet, kimaltelevat baby boomer -kynnet.

Kerroin teille viimeisimmässä akryylikynsiin liittyvässä postauksessani  kynsien pysyvyyteen liittyvästä ongelmasta, joka vaivasi minua viime kesänä. Yhdetkään tekemistäni kynsistä eivät tuntuneet pysyvän muutamia päiviä pidempää aikaa, vaan lähtivät liftaamaan todella nopeasti kynsinauha-alueelta. Tästä Päivin kanssa keskustellessamme ongelmaa ei meinannut löytyä. Hän tarkkaili työskentelyäni myös lauantaina koittaen löytää syytä huonolle pysyvyydelle, mitään konkreettista keksimättä.

Palataan vielä hetkeksi ajassa taaksepäin. Viime kesänä ahdistuin pysyvyyteen liittyvistä ongelmista niin pahasti, etten kestänyt ajatustakaan kynsien rakentamisesta muuttomme jälkeen. Kuulostaa naurettavalta, tiedän, mutta minulle oli kehittynyt todella voimakas henkinen lukko aiheeseen liittyen.
Olemme itseasiassa purkaneet kaikki muuttolaatikkomme jo kuukausia sitten – yhtä lukuun ottamatta. Arvaatte varmaan, mitä viimeisessä laatikossa oli? Kyllä, nostin akryylikynsitarvikkeet pahvilaatikostaan esille ensimmäistä kertaa viime viikolla.

Kun sitten aloin palauttamaan mieleeni akryylitekniikkaa pari päivää ennen koulutuspäivää, tajusin, etten muistanut melkein mitään kesällä oppimastani. Katselin uudestaan Päivin tekemiä koulutusvideoita, ja niiden avulla treenailin omistamalleni harjoituskädelle. Nämä asiat muistissani aloitin lauantaisen koulutuspäivän.

 

Kävi ilmi, että pitkän taukoni aikana olin unohtanut oikeaoppisten tekniikoiden lisäksi erään hyvin väärän työskentelytavan

Kun sitten lauantaina rakentelin viimeisiä kynsiä, tulin ajatelleeksi että tuntuupa tämä kynsinauha-alueen rakentaminen helpommalta, kuin muistin. Kävikin sitten ilmi, että pitkän taukoni aikana olin unohtanut oikeaoppisten tekniikoiden lisäksi erään hyvin väärän työskentelytavan. Kun nyt rakensin koko kynnen Päivin ohjeiden ja videoiden mukaan, rakensin myös kynsinauha-alueen oikein. Pikaisesti selitettynä se menee niin, että akryylimassapallo asetetaan lähelle kynsinauhoja, ja muotoillaan siitä nopeasti alaspäin. Tällöin akryyli ei ehdi kuivua vaan asettuu ja kiinnittyy kynteen paremmin. Nyt muistin, että kesällä minulla kävi usein niin, että asetin pallon liian alas, muotoilin sen siitä alaspäin ja lopuksi katsoin, että jäipä iso rako kynsinauhan edustalle. Niinpä fiksuna tyttönä painelin usein jo lähes kuivunutta massaa lähemmäs kynsinauhoja pienentääkseni syntynyttä rakoa. Vaan tässä kohtaa akryyli oli jo sen verran kuivaa, että se ei enää kiinnittynyt kunnolla ja alkoi siksi liftaamaan nopeasti.

Koska liftaamiseen liittyvät ongelmat yhdistetään usein huolimattomiin pohjatöihin, olinkin kesällä tulla hulluksi tehdessäni pohjatyöt äärimmäisen pikkutarkasti näkemättä mitään eroa kynsien kestävyydessä. Kiinnittäessäni huomiota tuohon asiaan, jonka tosiasiassa tein hyvinkin oikeaoppisesti, suljin silmäni toiselta, äärimmäisen kriittiseltä virheeltä. Nyt jälkikäteen tätä ajatellessani en voisi tuntea oloni typerämmäksi! Kaikeksi onneksi asia kuitenkin loppujen lopuksi selvisi ♥

Tällaisten asioiden vuoksi olen erittäin onnellinen siitä, että päätin lähteä peruskurssille. Monethan opettelevat näitä juttuja itsekseen esimerkiksi Youtube -videoiden avulla, mitä minäkin muutama vuosi sitten kokeilin. Vaan silloin ei ole ketään tukemassa kun ongelmia tulee vastaan. Itse olen ainakin varma, että mikäli lauantaista koulutuspäivää ei olisi tullut, olisi akryylitarvikkeet jääneet ikuisesti pahvilaatikkoonsa.

Tässä vielä kuvaa lauantaina syntyneistä, valmiista kynsistä. Nyt sainkin kotitehtäväkseni jatkaa treenejä baby boomer -kynsistä, sekä alkaa harjoittelemaan ranskalaista manikyyriä reverse -tekniikalla (tämä kuuluu siis viidennen päivän ohjelmaan, josta Päivi näytti lauantaina demoja). Lisäksi lauantaina käytiin läpi 3D-kukkien muotoilua, ja ostinkin siihen soveltuvan siveltimen jotta pääsen harjoittelemaan niitäkin rauhassa. Sovittiin myös seuraava koulutuspäivä maaliskuun lopulle, ja ajattelin siihen asti vielä harjoitella treenikädellä. Mikäli näiden, lauantaina tekemieni kynsien kanssa ei kuitenkaan tule ilmi vakavia pysyvyysongelmia, uskon että alan pian etsimään itselleni eläviä harjoituskäsiä Lappeenrannasta ♥

Postauksen kuvat lainattu Päivi Kurmanilta

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!