Kirjoittelin teille toukokuussa aloittamastani akryylikynsien peruskurssista ja sen ensimmäisistä lähipäivistä. Tuosta on nyt kulunut jo yli puoli vuotta, ja olisikin aika jälleen palata aiheen ääreen, ja kurkata, missä mennään tällä hetkellä! Tässä postauksessa vilkaistaan siis muutamia blogissa julkaisemattomia akryylituotoksia, ja samalla kerron teille hieman nykytilanteestani tämän koulutuksen kanssa ♥
Minua vähän hävettää myöntää, mutta olen tehnyt viimeisimmät rakennekynnet heinäkuun lopussa. Sitten tuli muutto uudelle paikkakunnalle, ja se sattui vielä samalle päivälle, kuin kurssini 4. lähipäivä olisi ollut. Piti sekin sitten perua.
Lappeenrannan päässä minulla taas ei ole ollut tuttuja, joita pyytää kynsimalleiksi. Toisaalta olisin voinut heti alusta asti alkaa kirjoittelemaan Facebook-ryhmiin ja mainostamaan tekemiäni harjoistustöitä, mutta tässä oli vastassa parikin estettä…
Ihan ensinnäkin, pari ensimmäistä kuukautta täällä asumista oli täyttä muuttokaaosta. Ei sen keskelle olisi ketään, varsinkaan tuntematonta ihmistä, voinut mitenkään pyytää. Toinen, ja se isompi ongelma koskikin tekemiäni kynsiä.
Kesä-heinäkuu oli minulle henkisesti aika raskasta aikaa, sillä ihana harrastukseni ei alkanutkaan kantamaan hedelmää. Sen sijaan puhelimeni piipitti jatkuvasti seuraavan kaltaisista viesteistä…
”Taas lähti yks!”
”Mitä mä teen, mulla on puolet kynsistä irti ja huomenna juhlat?”
”Voiko nää liimata ite takas?”
”Milloin pääsen huoltoon?”
Tiedättekö sen tunteen, kun olette antaneet kaikkenne ja yrittäneet kaikkea, mutta silti epäonnistutte kerta toisensa jälkeen?
Tekemäni kynnet eivät pysyneet. Mitenkään. Tälle ei ollut mitään loogista selitystä, edes kouluttajani ei äkkiseltään osannut arvata syytä. Pohjatöihin käytin järjettömästi aikaa ja kaiken muunkin tein niin huolella, kuin suinkin vain saatoin. Silti – ne eivät vain pysyneet. Parhaimmillaan kaverini saattoi soittaa seuraavana päivänä kynsien laitosta, että hei, mies yli laidan. Ja kuten aiemmin olen kertonut, minulla saattoi mennä yksien kynsien tekemiseen reippaasti yli viisikin tuntia, joten ei, en ilahtunut jatkuvista vastoinkäymisistä pysyvyyden suhteen.
Tästä syystä en ole halunnut kutsua tuntemattomia kotiini vain ilahduttaakseni heitä kynsillä, joiden pysyvyyteen he joutuvat mitä todennäköisimmin pettymään. Koska se pettymys toisen silmissä, se mielipaha, se oli kaikkein ikävintä.
Olenkin päättänyt, etten tee yksiäkään kynsiä ennen seuraavaa koulutuspäivääni. Sitten voidaan kasvotusten kouluttajani kanssa pohtia tätä asiaa, ja ehkä saan ratkaisun ongelmaan. Seuraava koulutuspäivä onkin nyt jo sovittuna 06.01. päivälle, enkä osaa sanoa, odotanko sitä innolla vai jännityksellä! Ehkä vähän molemmilla ♥
Toivottavasti tämä on nyt vain pieni varjo harrastuksen yllä, eikä pilaa koko hommaa minulta. Katsotaan, miten käy. Raportoin kyllä teille sitten, kun olen taas vähän viisaampi tässä asiassa!
Aj vitsi olin ihan unohtanut miten hienot noi mun kynnet oli! Tuli kyllä nyt vähän ikävä niitä!
Ymmärrän että harmittaa kun ei vaan jotenkin toimi, mutta uskon että kyllä se alkaa sujumaan. 🙂 Tsemppiä vaan! <3
Hih, ne oli kyllä kivan kesäiset! <3
Toivotaan tosiaan, että alkaisi sujumaan. Välillä meinasi kyllä usko loppua täysin kesken 😀
Tsemppia! Tollasta se oli mullakin alussa, tai en ehka tieda ketaan jolla EI olis ollu ongelmia alkuvaiheessa. On kylla tosi turhauttavaa, tiedan sen, mut ala luovuta. 🙂
Kiitos lohduttavista sanoista! <3 Ja siis no niin, kyllähän mä tiedän, että kaikilla on alussa ongelmia, mutta tuntuu että meidän koko ryhmällä tätä pysyvyysongelmaa ei ole. Eli jotain mä teen nyt erityisen väärin, mutta en vaan mitenkään ymmärrä, että mitä se voisi olla :/
Kantsii muuten tilata esim. Ebaysta semmonen harjotuskasi niin voit harjotella kotona. 🙂
Hei joo! Siis mullahan on sellainen, ja nyt oon taas alkanut leikkimään sen kanssa. Sillä mun omalla on vaan ihan megaisot sormet, joten muottien kiinnittely on kaikkea muuta kuin helppoa ja näppärää 😀
Voi Nena. ❤️ Mä oon niin onnellinen tästä postauksesta. En tietenkään sun vastoinkäymisistä, vaan siitä että itse rämmin juurikin samaisessa suossa, samojen ongelmien kanssa. Tiedän aika tarkkaan mistä puhut, tää fiilis on karmea kun kaikkensa yrittää tehdä sääntöjen mukaan oikein ja ei vaan onnistu.
Kiitos että rohkeasti kirjoitit asiasta, piristit mun päivää valtavasti, kyllä me täältä suosta vielä noustaan. ??❤️
Siis tiedätkö, sä niin pelastit mun päiväni ♥ Pitkään aikaan en ole tällä tavalla kommentista liikuttunut, mutta tämä sun kommentti sai kyllä kyynelkanavat herkille. Mua vähän jännitti kirjoittaa tätä juttua, koska olen niin kovasti hehkuttanut akryylikynsipuuhien ihanuutta, ja kun totuus löi vasten kasvoja se oli aika raskasta. Mutta oli kyllä vapauttavaa sanoa se ääneen, ja aivan ihanaa vielä, jos tästä saa joku toivoa omiin ongelmiinsa!
Ja ihan varmasti noustaan, siitä ei epäilystäkään! Pitää vaan sinnikkäästi jatkaa yrittämistä ♥
Todella kauniin mallisia kynsiä <3 kyllä se siitä, ei saa luovuttaa koska kukaan ei ole mestari heti kättelyssä 🙂 sitä varten ne koulutukset on. Tsemppiä siis tulevaan ja varmasti kynsien teko alkaa sujumaan paremmin 🙂
Kiitos kaunis! <3 🙂 Kyllä mä vielä jaksan tämän asian kanssa painia, etenkin nyt, kun on ollut vähän taukoa. Kesällä olin oikeasti aika loppu jo näiden ongelmien kanssa 🙁
Kauniita kynsiä olet tehnyt ja harmi lukea vastoinkäymisistä. Eiköhän asia vielä selviä. Olet kuitenkin niin taitava kaikessa kynsiin liittyvässä.
Kiitoksia Hanna! ♥ Kyllä mäkin uskon, että joku ratkaisu tähän on löydyttävä 🙂
Parempaa onnea kynsien tekoon ensi vuodelle! 🙂
Oi, paljon kiitoksia! ♥ 🙂
Toivottavasti keksitte kouluttajasi kanssa, mistä oikein kiikastaa<3 Uskon, että harmittaa kun käytät oikeesti paljon aikaa ja vaivaa niiden kynsien tekemiseen eikä lopputulos kuitenkaan oo sitten sitä, mitä olettaa :/ Mutta hurjan kauniilta noi kynnet näyttää!
Tuhannet kiitokset! ♥ Ja juuri tuo, että joka kerta kun alkoi kynsiä tekemään, piti herätellä uudestaan toivoa, että tällä kertaa ne pysyvät. Sen ajatuksen voimalla tein sitten tuntikausien työn, ja joka kerta sain pettyä. Kyllä siitä pari kertaa tuli ihan itkettyäkin, että eihän tämä kertakaikkiaan ole mahdollista ja miksi tässä käy näin! Tauko teki kuitenkin hyvää, ja nyt on jo vähän rauhallisempi olo tämän asian kanssa. Eiköhän tähän vielä ratkaisu löydy 🙂
Voi ei, niin tuttu tunne kyllä! Kynsien teko tuntuu välillä niin rakettitieteeltä kun olla ja voi! Onneksi sulla on mahdollisuus päästä Päivin oppeihin ja ongelma varmasti ratkeaa 🙂
Tätä hommaa kun ei opi hetkessä vaan uusia oppeja tulee opittua matkanvarrella 🙂
Ah, ihanaa saada vertaistukea! 😀 Jotenkin tämä vaan tuskastuttaa, kun aikanaan itsekseni harjoitellessa tappelin näiden samojen ongelmien kanssa, ja sitten laskin toivoni sen koulutuksen varaan. Ja tuntuu, että olen meidän ryhmän epäonnistuja tässä. No mutta, aika näyttää! Eiköhän tämä vielä joskus iloksi muutu 😀
No voi harmi. Tiedän niin ton tunteen, kun kaikkensa tekee, ja silti joku menee pieleen. Mut jatka vaan harjoittelua, niin eiköhän se siitä. Noi valmiit tuotokset on kumminkin todella hienoja. 🙂
Kiitoksia Marppa! ♥ Kyllä mä jatkankin, ei tässä vielä ole varaa luovuttaa. Eiköhän se ratkaisu pikkuhiljaa löydy 🙂
Toivottavasti onnistut! Mä itse käytän aina muottia eli tippejä, ja ne usein pysyy hyvin jos liima ei ole ollut turhan kauan auki. Teen itselleni aina lähinnä ja yleisesti se on todella helppoa. Käytän kynsilakkoja enkä värigeelejä, vaan ostan pelkät läpinäkyvät pohja, rakenne ja pääligeelit joilla pääsee hyvin pitkälle. Mutta jos teen omille kynsille kun ne ovat kasvaneet pitkiksi, niin ne irtoavat ihan viikossa -jotenkin se geeli ei tartu omaan kynteen tarpeeksi hyvin, vaikka kaikkea on kokeillut.
Kiitos tsemppaamisesta! <3 Itse teen kynnet aina tarramuoteilla, eli jatke rakennetaan akryylista muotin avulla ja erillistä tippiä ei tarvita. Tämä on parempi siksi, että kynttä pystyy sitten pinssaamaan ja muotoilemaan paremmin kuin tipillä rakennettuna 🙂