Juhlaviikon teema taitojen kehityksestä jatkuu perhoskynsien muodossa. Kynsien koristeleminen on kuin taivas harrastuksena, koska mahdollisuuksia on rajattomasti ja aina on jotain, jossa voi haastaa itsensä. Aina voi parantaa ja tähdätä korkeammalle, aina voi yrittää jotain uutta. Koskaan ei epäonnistu, ennen kuin lakkaa yrittämästä.

Arvoin jälleen lakkauksen, jonka toteuttaisin “paranneltuna versiona”. Random.org teki siis päätöksen puolestani, ja se osui viime vuoden kesäkuussa julkaisemiini perhosensiipikynsiin. Ne olivat ensimmäiset perhosensiivet jotka kynsilleni maalasin, ja halusin ne toteuttaa perinteistä kaavaa mukaillen jota usein näkee blogeissa ja muilla kanavilla. Siivet maalasin siis jokaiselle kynnelle koko kynnen kokoisiksi. Kyseistä lakkausta voit käydä kurkkimassa täältä. 

Aluksi en tajunnut, mitä voisin kyseisessä lakkauksessa erityisesti parantaa. Ehkä viivat voisi tehdä vielä suoremmiksi ja symmetrisemmiksi? Voisiko niistä tehdä kapemmat?

Googlettelin kuvia perhosista, ja sitten sen tajusin. Perhosia on tuhansittain erilaisia, ja silti kynsillä nähdään lähes aina vain yhtä tiettyä siipityyppiä. Neliönmuotoisilla kynsillä tuo näyttää oikeasti jopa vähän tökeröltä, sillä oletko koskaan nähnyt neliskanttista perhosta? Luonnossa perhoset ovat kauniita ja monimuotoisia, heleitä ja kevyitä olentoja. Miksi siis maalaisin ne kynsilleni niin virtaviivaisina ja karkean näköisinä? Kaiken lisäksi vanhan idean kopioiminen ei anna minulle mitään uutta eikä ainakaan kehitä luovia kykyjäni. Halusin äkkiä kääntää koko lakkauksen päälaelleen ja kokeilla jotain täysin uutta!

Päätin, että siivet eivät saa täyttää koko kynttä, sillä halusin saada niiden ulkoreunojen muodot kauniin kaarevina näkyviin. Ajattelin siis toteuttavani jonkinlaisen ranskalaisen manikyyrin. Pohjalakaksi päätyi luottoystäväni Trindin CC107 jonka päälle töpöttelin kärkiin kimallusta Seppälän White Glitteristä. Värimaailman halusin pitää samana, joten aloitin siivet sutimalla kynsille sekaisin O.P.I:n Color Paintseja sävyissä Primarily Yellow* ja Turquoise Aesthetic*. Niillä sain kauniin läpikuultavan liukuvärin, joka oikeasti hieman muistutti perhosensiipiä heleydessään. 

Rajasin värilliset alueet vedellä ohennetulla Mont Marten mustalla akryylimaalilla ja tein jokaisesta siivestä hieman erinäköisen. Yhdestä tuli kaareva, toisesta teräväkärkinen ja kolmannesta kapea. Siipien kuvioinneista tein myös erinäköisiä keskenään. Viimeiseksi lisäsin siipiin vielä dotting toolilla valkoista Sally Hansenin White Onesta sekä glitteriä aiemmin käyttämästäni Seppälän White Glitteristä. Lopuksi lakkasin päälle kaksi kerrosta Seche Viteä kunnon kiillon aikaansaamiseksi ja asettelin kirkkaat strassit jokaiseen kynteen. 

Näitä kynsiä oli erittäin hauskaa tehdä, sillä tällainen tutkiskeleva pohdiskelu on yllättävän antoisaa puuhaa. Lopputuloksestakin pidin, ainakin se on enemmän minun näköiseni kuin alkuperäinen lakkaus! (Psst: Juonipaljastuksena kerrottakoon, että vaikkei tänä synttäripäivänä vielä arvontaa näkynyt, on sellainen kyllä tulossa ihan pian.)