Follow:

Väsyin kirjoittamaan kasvottomille lukijoille ja hurahdin Instagramiin

Tänään kirjoitan pitkästä aikaa vähän päiväkirjamaisemman postauksen, eli palataan tavallaan blogin alkulähteille. Perustin tämän blogin vuonna 2014 kanavoidakseni innostustani kynsien koristelusta ja jakaakseni päivittäisiä oivalluksiani jossakin. Silloin blogipostaus saattoi syntyä puolessa tunnissa kun laitoin näppiksen sauhuamaan vastalakatuilla kynsillä. Postaukseen purin kaikki ajatukset mieleni päältä – liittyivät ne sitten juuri lakkaamiini kynsiin tai ei. Usein kirjoitin arkisista kuulumisistani ja te kommentoitte omianne. Se oli ihanaa aikaa. Silloin päivitin blogia lähes joka ilta! Kuskasin myös laukullista kynsilakkoja mukana kaikilla reissuillani, jotta voisin kirjoittaa teille uusia juttuja taukoamatta.

Sitten tapahtui jotain, ja blogimaailma jatkoi kehittymistään. Aiemmin niin rentoihin ja helposti lähestyttäviin blogeihin julkaistiin entistä ammattimaisempia kuvia, entistä viilatumpia tekstejä ja ennen kaikkea sisällön suuntaus muuttui radikaalisti. Blogeista katosi viimeisetkin päiväkirjamaiset piirteet, ja niitä alettiin kirjoittaa kiiltokuvamaisesti. Jokaisen blogipostauksen piti hyödyttää lukijaa ja olla kaikin puolin täydellinen. Puhun omasta kokemuksesta, sillä minäkin halusin kehittyä. Halusin, että blogistani pidettäisiin ja se saisi uusia lukijoita.

arkimeikki

Ette ehkä tiedä, kuinka lukemattomia tunteja olen vuosien saatossa käyttänyt seuraamalla blogini analytiikkaa. Päivän kävijämäärät on pitänyt tarkistaa aamun ensimmäisenä, heti aamupalan jälkeen ja ainakin vielä ennen nukkumaanmenoa. Jos olen onnistunut kirjoittamaan oikein kiinnostavan jutun, olen saattanut tuijottaa Google Analyticsin ruutua puoli päivää täysin haltioituneena. Sitten olen etsinyt kuumeisesti tietoa muiden blogien kävijämääristä, ja kokenut suurta tuskaa siitä, etten tule ikinä saavuttamaan vastaavia tilastoja.

Jossain vaiheessa opin ymmärtämään, että mikään kävijäluku ei toisi onnea. Vaikka blogia luettaisiin satoja tuhansia kertoja, nälkä vain yltyisi. Tästä syystä lopetin Analyticsin seuraamisen täysin vuoden 2019 syksyllä – se meinasi ajaa minut hulluksi, ja vei kaiken ilon kirjoittamisesta. Nykyään seuraan taas tilastoja, mutta paljon harvemmin kuin aiemmin. Päivittäinen seuranta ei aiheuta muuta, kuin ylitsepääsemätöntä stressiä.

Sitä paitsi kasvottomat lukukerrat eivät todellisuudessa tuo iloa bloggaamiseen. Kaikkein lämpimimmin muistelen niitä aikoja, kun uutta postaustani saatettiin kommentoida kymmeniä kertoja yhden päivän aikana ja pääsin oikeasti vaihtamaan kuulumisia teidän kanssa. Blogin kommentoijista tuli kavereita, ja monia entisajan vakikävijöitä kaipaan edelleen. Teidän kommenttinne olivat ehtymätön energian lähde, joka innosti uuden sisällön tuottamiseen. Kun se on pikkuhiljaa hiipunut pois, en ole osannut enää innostua bloggaamisesta.

Tämä on yksi niistä syistä, miksi blogini jää ajoittain pitkille tauoille. Kun en vaan enää kykene kirjoittamaan kasvottomille lukukerroille, enkä keksi mitään keinoa, miten palata menneeseen.

Toisaalta oma kaipuuni blogin alkuaikoja kohtaan sekä innostukseni uusista kosmetiikkalöydöistä ajaa minut aina takaisin, ja onneksi niin. Nautin edelleen tavattomasti siitä tunteesta, kun olen kirjoittanut blogipostauksen joka voi hyödyttää jotakuta siellä ruudun toisella puolella. On ihanaa kirjoittaa pitkiä blogitekstejä, kun on tehnyt mahtavan kosmetiikkalöydön tai keksinyt verrattoman niksin jonka pääsee jakamaan. Edelleen saan myös tavatonta riemua, kun joku eksyy kommentoimaan tekstiä ja jakaa omia ajatuksiaan kanssani. Blogi on ollut minulle aina tärkeä väylä sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden samanhenkisten ihmisten kanssa, ja se on se osa, mistä haaveilen edelleen päivittäin.

arkimeikki

Tänä talvena löysin kuitenkin yllättävän ratkaisun ongelmaan, kun aktivoiduin Instagramissa. Instagram oli minulle vuosia vain väylä jakaa blogipostausten kuvia ja hakea inspiraatiota muiden kynsi- ja meikkikuvista. Tällä kertaa löysin siitä uuden puolen, joka vei minut mukanaan.

Olen joskus maininnut, että haluaisin kokeilla Youtube-videoiden tekemistä, ja nyt uskaltauduin kanavoimaan tuon innostukseni Instagramin puolelle. Ensimmäisen videoni toteutin joulukuussa, ja siinä kerroin enemmän itsestäni ja tein tämän postauksen kuvissa näkyvän arkimeikin. Hymyilin hermostuneesti koko videon kuvaamisen ajan, ja sydämeni tuntui kurkussa kun juttu oli julkaistu. Mutta tiedättekö, välillä oma jännitys on vain pakko nielaista ja ottaa riskejä!

Julkaisin tuon videon tilini tarinoissa ja jäin odottamaan. Ei mennyt kauaakaan, kun viestiboksissani kuhisi. Sain käsittämättömän määrän viestejä stooriin liittyen ja sellaisia toivottiin lisää! Pelkäsin valtavaa kritiikkiä tai täyttä radiohiljaisuutta, mutta sen sijaan videoni otettiin avosylin vastaan. Sen innoittamana olen nyt muutaman viikon ajan julkaissut uusia meikkausvideoita aina sunnuntaisin Instan stooreissa, ja käynyt ihania keskusteluja monien muiden kosmetiikkafanien kanssa. Videot olen myös tallentanut tilini kohokohtiin, ja niitä voi käydä katsomassa täällä.

Hurahdin Instagramiin, sillä rakastan sitä, että voin milloin vain nostaa meikit pöydälle ja alkaa kuvaamaan videota! Sisältöä ei tarvitse suunnitella, hakukoneoptimoida tai julkaista tarkkaan kellonaikaan. Sen voi tehdä juuri silloin, kun siltä tuntuu ja olla ihan omana itsenään. Aluksi kameralle höpöttely tuntui hölmöltä, mutta nyt se tuntuu siltä, kuin juttelisin kaverilleni – sillä tiedän, että joku ihana ihminen siellä toisessa päässä saattaa kirjoittaa minulle kohta takaisin ja voimme jutustella aiheesta.

Samasta syystä olen alkanut seuraamaan valtavasti uusia kauneusvaikuttajia. Kiiltokuvatilien lisäksi Instasta löytyy nimittäin hurjan paljon ihmisiä, jotka julkaisevat välitöntä sisältöä rennolla ja rehellisellä otteella. Heitä seuratessa palaan ajassa taaksepäin, ja tunnen lukevani entisajan blogipostauksia.

Tässä teillekin vinkiksi muutama ihana Instagram-tili, joilta löytyy rentoa ja inspiroivaa sisältöä kauneudesta. En voi, kuin lämpimästi suositella niistä jokaista! Seuraan tietysti hurjasti muitakin tilejä, mutta tämän viisikon videostooreihin olen koukuttunut viime aikoina niiden aitouden ja mielenkiintoisuuden vuoksi ♥

Tiia / @beautiipp | Tiitu / @tiitu_gingerbiscuit | Jonna / @meikkimuija | Miia Johansson / @miiajii | Satu / @satu_ihana_makeup

Kaipaatteko te entisajan rentoja blogeja?

Share on
Previous Post Next Post

Saatat tykätä myös näistä

36 Comments

  • Reply Kata

    Joo, kyllä kaipaan. Ja kaipaan sitä oman blogin kirjoittamista myös. Mutta kun jaloissa pyörii kolme teletappia niin tällä hetkellä vuorokaudessa ei vaan ole tarpeeksi tunteja.

    Onneksi on kuitenkin insta, sitä seurailen aktiivisesti, joten on tosi kiva että säkin olet aktivoitunut sillä puolella!

    19.1.2021 at 22:48
    • Reply Nena Sofia

      Hei sinä ihanuus, kiitos kun jätit kommenttia heti <3 Mäkin kaipaan sun blogia, toivottavasti teletapit päästäisi sut vielä jossain vaiheessa senkin pariin 😀 Mutta onneksi on tosiaan Instagram - siellä on niin helppoa seurata muiden touhuja ja vaihtaa kuulumisia!

      19.1.2021 at 22:55
      • Reply Nicola

        Niin pystyn samaistumaan tekstiisi. Viime vuosina instasta tuli itselleni se todellinen paikka julkaista kuviani ja bloggaamisesta tuli vain palkopullaa, jonka johdosta oli pakko laittaa sitten jäähylle. No insta on edelleen se ykköspaika jossa julkaisen kuvia (@nicola_nigella) mutta vihdoin olen taas alkanut hissukseen nyt myös julkaisemaan blogin puolella epäsäännöllisen säännöllisesti jotain, tosin ihan vasta tänään. 🤭😅 Ehkä ajan kanssa taas löydän sen todellisen innon blogin kanssa joka oli vuosia sitten, kun kirjoittelin.

        20.1.2021 at 22:36
        • Reply Nena Sofia

          Voi että, onpa inhottavaa! Toisaalta mukava tietää, etten paini asian kanssa yksin, mutta silti harmittaa sinun puolesta. Toivottavasti blogisi lähtee lentoon ja löydät uutta intoa sen kirjoittamiseen! <3 Insta on kyllä loistokanava kuvien jakamiseen, jos pidempien tekstien kirjoitusta ei kaipaa 🙂

          21.1.2021 at 00:38
  • Reply Emma/WL

    Kaipaan todellakin. En tiedä mitä tapahtui, mutta jossain vaiheessa kommentointi blogeihin vain loppui. Ei vaan mun blogista vaan muualtakin. Lukijoita kyllä on, mutta vuorovaikutusta ei. Se tosiaan vaikuttaa motivaatioon kyllä! Onneks on insta 😊

    19.1.2021 at 22:53
    • Reply Nena Sofia

      Ihanaa etten oo yksin tän asian kanssa – se oikeasti harmittaa niin vietävästi. Ja siis todellakin vaikuttaa motivaatioon! Hirmu tylsää kirjoittaa pitkiä juttuja, joihin kellään ei ole mitään sanottavaa 🙁

      19.1.2021 at 22:58
  • Reply Virpi

    Aivan ihania nämä persoonalliset blogit. Ja nuo sinun videot. Istagramiin on vaan jotenkin helpompi kommentoida.

    19.1.2021 at 23:28
    • Reply Nena Sofia

      Hei miten ihanaa että kommentoit ja jätit vähän ajatuksiasi tänne. Suurkiitos siitä, ja kauniista kehuistasi <3 Tuo on kyllä hyvä pointti, että Instan kommentointi on helpompaa! Ymmärrän sen oikein hyvin, välillä vaan harmittaa, kun en ole millään tottunut näihin tyhjiin kommenttikenttiin 🙁

      19.1.2021 at 23:42
  • Reply Emzi

    KYLLÄ. Kaipaan. Mut sekin on varmaan just se kun niitä rentoja postauksia ei enää tehdä niin siks ne on jääny. Et jos itse alkais tekemään niitä enemmän niin ehkä se fiilis tulis takasin. Mäki kirjotan blogia tosi vähän nyt ja se tekee mut surullikseksi. Mut varmaan pitäs vaan alkaa niin kyllä se into tulisi takasin. Ehkä tänä iltana jo kirjotan 😀

    20.1.2021 at 06:37
    • Reply Nena Sofia

      Hei tuokin on kyllä todella hyvä pointti! Jotenkin on vaan vaikea kirjoittaa henkilökohtaisesti ja rennolla otteella, kun niin monesti tuntuu siltä, ettei edes tiedä, kenelle on kirjoittamassa. Mutta tää kommenttiryöppy toi kyllä ihan ihmeellistä intoa bloggaamiseen, ja nyt mielessä pyörii jo monta kivaa postausideaa!

      Ja siis todellakin kirjoitat, sillä tavalla se innostus palaa ja pääset takaisin ihanan harrastuksen pariin <3

      21.1.2021 at 00:35
  • Reply Kaitlin

    Kaipaan entisiä aikoja! Muistan olleeni hämilläni kun puhuttiin että blogit ovat kuolemassa koska YouTube on tulevaisuutta, itse kun en jaksa katsoa videoita, enkä innostua instan ”täydellisyydestä”, niin oon ollut tästä vähän surullinen kun aamukahvin kanssa luettavat blogipostaukset on olleet pahasti vähenemään päin 🙂

    20.1.2021 at 07:22
    • Reply Nena Sofia

      Ihana kuulla, että perinteiset blogit kiinnostaa edelleen! Youtube ja Insta aiheutti mullekin pitkään vastahakoisuutta, mutta nyt oon todella innoissani etenkin jälkimmäisestä. En kuitenkaan halua lopettaa bloggaamista, koska kirjoittaminen on itsessään niin rentouttavaa, eikä Instassa pääse samalla tavalla jakamaan pitkiä tekstejä kuin täällä 🙂

      Tämä postaus myös osoitti sen, ettei kommenttien vähyydestä välttämättä kannata murehtia. Nyt ainakin tiedän taas, ketä siellä toisella puolella pyörii, ja ehkä välillä innostan jotakuta jättämään ajatuksiaan tänne kommenttikentän puolelle 🙂 Nyt olen ainakin ihan häkeltynyt tästä kommenttien määrästä, tulee ihan vanhat hyvät ajat mieleen!

      21.1.2021 at 00:32
  • Reply Charming Nails

    Mä en ymmärrä tätä. Mulla taas on vuorovaikutusta blogini lukijoiden kanssa ja kommentteja tulee. Kommentoin myös muille. Instagramista en oikein välitä, kommentointi on hyvin hankalaa eikä sielläkään tule mulle montaa kommenttia. Instagram on vaan sellainen jossa painellaan sydäntä sen enempää miettimättä. Tykkään kuitenkin katsoa siellä stooreja mutta nekin vähän ohimennen, harvemmin kommentoin koska tuntuu että sä hukut satojen muiden kommentoijien joukkoon ja välittääkö vaikuttaja just siitä sinun kommentistasi.
    Minäkin lopetin jossain vaiheessa kävijämäärien seuraamisen. Jatkuva kilpailu kävijöistä ja blogin suosiosta. En jaksa enää välittää mutta tykkään blogata, mutta silloin kun huvittaa ja jos ei huvita tai ole aikaa, en stressaa enää asiasta.
    Itse en voisi puhua tai esiintyä stooreissa, en vaan jotenkin tykkää koska en ole kuvauksellinen enkä usko että ne kiinnostaisi ketään. Haluan tehdä omanlaista sisältöä ja ketä kiinnostaa niin saapi seurata 😉

    20.1.2021 at 07:23
    • Reply Nena Sofia

      Mahtavaa, jos olet pystynyt ylläpitämään vuorovaikutusta blogissasi! Hienoa kuulla, ettei ihan kaikilla ole tätä samaa tarinaa 🙂 Mä kovasti toivon, että omankin blogin puolella keskustelu kiihtyisi. Tämä postaus ja sen aiheuttama kommenttiryöppy valoi kyllä hurjasti uskoa tähän touhuun!

      Mun mielestä taas Instan stoorien kommentit on paljon henkilökohtaisempia kuin missään muussa kanavassa. Saa ihan oikeasti jutella kahden kesken sen vaikuttajan kanssa, eikä mulle oo tullut ikinä semmosta oloa että hukkuisin muiden joukkoon. Toki ihan millekään superjulkkiksille en lähtisi viestittelemään, heillä tuskin oma aika riittää kaikille vastailuun 😀

      Hyvä että oot höllännyt myös stressiä kävijöiden seuraamisen suhteen! Itsehän niitä edelleen seuraan satunnaisesti, koska onhan se jännittävää nähdä, mistä lähteistä blogiin eksytään ja mitkä jutut on niitä luetuimpia 🙂

      Mä kyllä katselisin sun videostooreja todella innolla, ja uskon että moni muukin tykkäisi niistä! Tietysti jos ei tunnu yhtään omalta jutulta, ei niitä sitten kannata tehdä. Mutta en myöskään ajattelisi, ettei ne kiinnostaisi ketään. Ihan varmasti kiinnostaisi <3

      21.1.2021 at 00:27
  • Reply Sissi

    Mäkin kaipaan sitä entisaikojen blogimaailmaa, kun kommentteja tuli paljon ja syntyi keskustelua. Lakkasin myös seuraamasta Analyticsia jossain vaiheessa, enkä ole sen koommin sitä juuri syynännyt. Ehkä maailma on vaan muuttunut sellaiseksi, että ihmiset ei jaksa kommentoida mobiililaitteilla ja blogipostaus on liian pitkä luettava. Halutaan muutaman sekunnin klippejä ja äkkiä seuraavaan aiheeseen. En tiedä. Musta blogin kirjoittaminen on edelleen ihan kivaa, mutta en ota siitä mitään paineita, vaan kirjoitan silloin kun siltä tuntuu. Postauksia kuitenkin luetaan edelleen, vaikka kommentointi onkin vähentynyt tai melkein loppunut. Insta on kiva, Tubea en seuraa. Olen tykännyt sun instasisällöstä <3

    20.1.2021 at 09:29
    • Reply Nena Sofia

      Joo, tästä Analyticsistähän me puhuttiinkin sun kanssa silloin edellissyksynä! Se on kyllä fiksua pitäytyä siitä erossa 🙂
      Ja varmasti tosiaan somen yleistymisellä on iso vaikutus blogien suosion laskuun, kun siellä ihmiset on tottuneet lyhyempään sisältöön ja sellaiseen nopeaan selailuun. Mobiililaitteiden hankaluudesta kommentoinnissa puhumattakaan!

      Ihana jos oot tykännyt miun instajutuista, se on niin kiva kuulla kun tää on mulle niin uutta ja jännittävää edelleen <3

      21.1.2021 at 00:19
  • Reply Katri

    Mielestäni joskus aiemmin oli helpompi menestyä blogimaailmassa, eka blogini oli kyllä täysi vitsi ja sitä seurasi parisataa rekisteröitynyttä kävijää ja käyntejä varmaan oli enemmän kuin nykyisessä siistityssä versiossa 🙂 itse en jotenkin pysty seuraamaan instassa tilejä jotka tekee pitkiä meikkejä taas storiesiin, skippaan ne aina ja lopulta mykistän tai lopetan seuraamisen jos meikki tulee jatkuvasti eteen eikä ole aikaa käyttää 30min niiden katsomiseen, joten sekin tietysti vaatii oman yleisön. insta on kyllä hyvä tapa jakaa inspiraatiota ja varmasti helpompaa kuin youtube jonne videot pitäisi oikeasti edioida. mutta on ihanaa että jaksat jatkaa meikkijuttuja somessa jos ei sitten blogissa, saadaksesi äänesi kuuluviin ja jatkaaksesi sitä mistä itse pidät! kyllä nykyisin tulee niin vähän kommenttejakaan blogiin että välillä voi olla super pettynyt ettei kukaan ”lue” sun kirjoitusta 🙁 mutta käynnit kuitenkin löytyy, joten ei sitten kommentoida, ei edes anonyymisti.

    20.1.2021 at 12:40
    • Reply Nena Sofia

      Se on kyllä totta! Alkuaikoina mun blogia luettiin kyllä vähemmän, koska aihe oli paljon marginaalisempi, mutta sitten sitä keskustelua taas syntyi huomattavasti enemmän. Sitä kaipaan kovasti.

      Huomaan muuten itse että sorrun ylipitkien stoorien kuvaamiseen, kun höpötellessä meikkaaminen on hirveän hidasta 😀 Pitäisi jotenkin pätkiä niitä, ettei kaikki olisi sellaisia leffamittaisia plöräyksiä 😀 Toisaalta mä kyllä tykkään katsella muiden tekemiä pitkiäkin stooreja, jos niissä jutellaan samalla. Se tuntuu sellaiselta yhdessä meikkailulta ja hengailulta, mitä varsinkin näinä aikoina kaipaa aina vaan enemmän 🙂

      21.1.2021 at 00:15
  • Reply Minna

    Blogimaailma on ikävästi kyllä muuttunut juuri sellaiseksi ammattimaiseksi ja tuntuu, että ne pienemmät blogit jää niiden varjoon. Onhan se välillä aika turhauttavaa, kun luulet kirjoittaneesi mielenkiintoisen postauksen, eikä se saavutakaan sellaista suosiota, mitä ehkä luulisit. Mutta itse en ole koskaan ollut suosion perässä. Tottakai olisi ihanaa jos edes joku tykkäisi lukea postauksiani, ja tuntuuhan se myös ihan mukavalta, kun huomaat että joku on liittynyt blogin lukijaksi. Itse olen kuitenkin aina kirjoittanut blogia sen takia, että mä tykkään siitä ja se on mun intohimo, vaikka sitä ei lukisi kukaan.

    P.S. Jatka samaan malliin tuon instan kanssa. On mukava ollut katsoa sun stooreja. 🙂 Itellä ainakin YouTuben katsominen on hyvin vähäistä, kun taas instaa tulee selattua joka päivä.

    20.1.2021 at 14:13
    • Reply Nena Sofia

      Joo, niinhän se valitettavasti on! Ja vaikka moni tuntuu kaipaavan rentoutta blogeissa, niin eihän niille kotikutoisille jutuille oikeasti lukijoita tunnu löytyvän 🙁 Itselle kuitenkin sosiaalisuus ja molemminpuolinen viestintä on niin merkittävä osa bloggaamista, että sen katoaminen tuntuu aika lamauttavalta.

      Ihana kuulla, että oot tykännyt mun stooreista! <3 Mun pitää vielä opetella meikkaamaan jotenkin nopeammin tai leikkaamaan niitä pätkiin. Kun tuntuu, että meikki syntyy jutellessa niin hitaasti, että stooreista tulee aina mahdottoman pitkiä 😀

      21.1.2021 at 00:12
  • Reply Mimosa

    Miulla sama kuin Katrilla.
    Puhelimesta media osa on miulla äänettömällä (eli pelien, sovelluksien jne. äänet ei kuulu), enkä jaksa tsiljoonia storyja katsoa, joten hypin ne vaan eteenpäin. Mutta Youtubesta puolestaan tykkään! Jos Instalivet ja Storyt jne. toimisi koneella, niin sitten ehkä kiinnostaisi jopa katsoa, mutta puhelimelta se on jotenkin tympeää, kun on pieni ruutu 😀 Storyt toimi joskus koneella, mutta se laatu on kuin lumisateessa kävelisi.

    Ja kuten aiemminkin on mainittu, niin Instagram on sitä sydämien painamista, kommentointi vie liikaa aikaa nykymaailmassa, joten on helpompi vain klikata ”tykkää”. Itse en edes aina paina, vaikka tykkäisinkin, selaan vaan syötettä päämäärättömästi :S

    20.1.2021 at 14:29
    • Reply Nena Sofia

      Joo, mä muistan kyllä ton tunteen! Ajattelin aiemmin ihan samalla tavalla, mutta sitten syvennyin stooreihin enemmän ja yhtäkkiä olinkin ihan koukussa niihin 😀 Mä en myöskään osaa ajatella instaa noin kevyenä kanavana enää, että vain paineltaisiin sydämiä ilman ajatusta. Mä ainakin seurailen siellä kaikkia ihania ihmisiä ajatuksella ja juttelen eri tyyppien kanssa kommenttien ja privan puolella. Ja tosiaan ne stoorit tuo kivaa syvyyttä siihen kanavaan, kun niissä porukka esiintyy edelleen niin aitoina – tai ainakin ne, joita itse seuraan 🙂

      20.1.2021 at 22:54
  • Reply viiviK

    Todellakin kaipaan! Oon vuosia ollut todella innokas blogien lukija, mutta nykyään saa pelätä vaan päivää kun, loputkin omat suosikit lopettavat tai siirtyvät muualle.

    On hyvin ymmärrettävää, että insta houkuttaa helpoudellaan ja jostain syystä sielä kommentointi on helpompaa ja välitöntä. Itse myös seuraan monia instassa, mutta kuitenkin perinteiset blogit ja niiden lukeminen ovat monivuotinen rutiini ja tapa rentoutua.
    Toivon, ettei blogi kulttuuri kuole kokonaan <3

    20.1.2021 at 15:04
    • Reply Nena Sofia

      Voi itku! Tunnen tuskasi, niin moni ihana bloggaaja on lopettanut kokonaan viime vuosina 🙁

      Ihanaa kuitenkin kuulla, että perinteisillekin blogeille löytyy vielä lukijakuntaa! Välillä mietin, että käykö täällä blogissa oikeita ihmisiä ollenkaan, vai onko tilastot ihan pielessä kun kommenttikentät pysyvät autioina. Mutta tämä postaus kyllä muutti käsitystäni asiasta, kiitos siis sinullekin kovasti omien ajatustesi jakamisesta! <3

      20.1.2021 at 22:44
  • Reply Linda/Lipstick Love

    Nykyään tuntuu, että se vuorovaikutus blogien kommenttibokseissa vähenee vaan koko ajan enemmän ja enemmän. Aiemmin oli lähes itsestään selvää, että niitä kommentteja tulee postaukseen kuin postaukseen, mutta enää ei todellakaan. Se harmittaa mua, mutta toisaalta tiedän etten todellakaan ole ainut, kenellä on sama tilanne ja ihmiset siirtyvät yhä enemmän ja enemmän Instan puolelle. Siellä se seuraaminen, tykkääminen ym. onkin toki helpompaa, mutta kaipaan silti hurjasti sitä blogiaikaa, mitä elettiin vielä muutama vuosi sitten! Mä en ole koskaan jaksanut kovin tarkkaan seurailla blogin kävijämääriä enkä tavoittele niiden suhteen mitään ”suurta ja ihmeellistä”, vaikka toki yhteistyökuvioita varten niitä tulee seurailtua ajoittain niin pystyy mediakorttiin päivittelemään seuraajatietoja. Mutta mulle se vuorovaikutus lukijoiden kanssa on ehdottoman tärkeää ja arvokasta, senpä takia pystyn monessakin kohtaa samaistumaan tähän sun teksiin.

    Mulla on haaveissa ruveta tekemään itsekin enemmän sisältöä Instaan ja jopa niitä videoita, mutta kun on tällainen arkajalka niin en tiedä nähdäänkö sitä päivää koskaan, kun julkaisen IG:n puolelle itsestäni videomateriaalia 😀 Mutta katsotaan, ehkä sekin vielä mun tililläni nähdään jonain päivänä 🙂

    20.1.2021 at 18:01
    • Reply Nena Sofia

      Joo, niin oli! Silloin blogitekstitkin syntyi helpommin, kun pystyi ajattelemaan, että kenelle niitä oikeastaan kirjoittaa. Nyt mun on tosi vaikea saada mielikuvaa siitä, kuka näitä juttuja lukee. Silloin niiden henkilökohtaisten asioidenkin kirjoittaminen on entistä haastavampaa, kun asettaa itsensä niin haavoittuvaiseksi täysin kasvottoman lukijakunnan edessä.
      Insta on onneksi kiva paikka rennolle sisällölle, ja siellä se palaute on niin välitöntä että itsekin uskaltaa heittäytyä helpommin. Mut olispa ihanaa, jos tekisit videoita! Susta on tullut niin aito ja ystävällinen mielikuva, että sun stoorejakin olisi varmasti todella kiva katsella 🙂 Anna mennä vaan ja ala tekemään! Ei siinä mitään häviä <3

      20.1.2021 at 22:32
  • Reply Eve/Pinkkiä piiperrystä

    Mulle ei oikeastaan koskaan ole tullut yksittäisiä harvoja kommentteja enempää, joten en huomaa sitä muutosta. Mutta onhan se turhauttavaa kun ei tiedä yhtään mitä muut on ajatelleet jutusta. Ja instassa tuntuu ne kommentit menevän aina jotenkin hankalasti ja ei jaksa kommentoida.

    20.1.2021 at 20:03
    • Reply Nena Sofia

      Joo, on se jotenkin ikävää, varsinkin kun se ero on niin radikaali entiseen. Sitä jotenkin kaipaa niitä ”vanhoja hyviä aikoja” :’)

      20.1.2021 at 22:27
  • Reply Belegwen

    Mä luulen, että puhelimet ja tabletit vei blogien kommentoinnit. Itse en ainakaan jaksa alkaa näpyttelemään luurilla mitään, mua on aina ärsyttänyt kosketusnäytöt ja vihaan niillä kirjoittamista! Näppäimet takaisin kiitos. 😀
    Itse en ole statistiikkaa seurannut enää varmaan viiteen vuoteen, se ei ole se juttu mikä itseä kiinnostaa vaan se, että edes jotakin kiinnostaa lakkaukset, joita on tehnyt. Vaikka näitä omaksi iloksi lakkaileen, on se kiva jakaa onnistuneet (ja usein epäonnistuneet) tuotokset muidenkin nähtäväksi.
    Täytyy kyllä myöntää, että useammin kuin kerran olen pohtinut blogin lopettamista ja siirtymistä pelkästään instaan, koska sitä tekstiä ei niin helposti tule omasta näppäimistöstä. Olen kuitenkin vielä jatkanut, enkä jaksa ottaa siitä stressiä, vaan lopetan jos siltä alkaa tuntumaan. 🙂
    Itse olen nykyään niin kiireinen, ettei muka ehdi kommentoimaan, vaan lukaisee nopeasti suosikkiblogit läpi. Niin kuin tän. 😉

    20.1.2021 at 20:52
    • Reply Nena Sofia

      Hei tuo on todella hyvä pointti! Itsekin kommentoin blogeja mieluiten tietokoneella, vaikka olen kyllä yrittänyt kommentoida enemmän myös puhelimella selatessa. Muttajoo, näppäimistö olisi kova sana 😀
      Statistiikan seuranta on vähän vaarallista touhua. Jotenkin se on hirveän kutkuttavaa nähdä, kuinka moni niitä juttuja lukee – mutta sitten taas toisaalta se muodostuu äkkiä turhaksi möröksi. Mä muuten toivon todella, ettet lopettaisi kokonaan blogin kirjoittamista! Sun tekstejä on niin mukava lukea <3
      Ja hei olipa ihana kuulla että vaikka et kommentteja hirveästi jätä, tykkäät silti lukea miunkin juttuja. Se lämmittää mieltä 🙂

      20.1.2021 at 22:25
  • Reply Vandaalia

    Hyvä teksti ja hyvää keskustelua kommenteissa 🙂 Itse ainoa asia, mitä blogiräpellyksieni ajalta aina välillä kaipailen, on nimenomaan se intoilu muiden kanssa kosme- ja kynsijutuista 🙂 Mutta lukijana huomasin jossain vaiheessa inhottavan uudistuksen, etten enää saanut sähköpostilla tietoa vastauksista kommentteihini. Siinä aina muutaman päivän jaksaa kurkkia, että onkohan tullut vastausta, mutta kun sitä ei kuulu viikkojenkaan päästä, niin sitten meni vähän maku siihen kytistelyyn. Tuli olo, että postaukset on vain ajastettua tuotosta eikä vuorovaikutusta enää odotetakaan. Edelleenkään en saa suurimmasta osasta ilmoituksia, mutta välillä käyn kurkkimassa, oisko mulle jotain vielä vastailtu 🙂 Onneksi instan puolella tykkäily, kommentointi ja storyihin vastailu on ollut reaaliaikaista ja siellä on välillä ihan huippuja keskusteluja käyty DM:n kautta! Täytyy sinunkin insta laittaa seuraukseen nyt tästä, jos kerran se on sullekin mieluinen kanava 🙂 Itsekään en aina jaksa katsoa pisimpiä videoita, mutta justiinsa esim. Meikkimuijan/Jonnan videot on ihan supersopivan mittasia omaan makuun 🙂 Mutta onneksi on paljon tekijöitä, niin on jokaiselle jotakin!

    21.1.2021 at 23:39
    • Reply Nena Sofia

      Hei apua, enpä edes ole ajatellut tota puolta kommenteista! Siis onko tosiaan niin, ettei näistä munkaan blogin vastauksista tule sähköpostilla ilmoitusta? Miten ikävää! Lupaan selvittää asiaa ja koittaa saada vastausmeilit automatisoitua. Oon kyllä aina pyrkinyt siihen, että vastaan edellisen postauksen kommentteihin viimeistään silloin, kun alan kirjoittamaan uutta blogitekstiä. Myönnän, että mun blogissa on ollut noita hiljaisia kausia ja valitettavasti niinä aikoina blogi on herättänyt niin ristiriitaisia ajatuksia, että oon sulkenut sen mielestäni täysin. Silloin on jäänyt kommentitkin vastaamatta, mistä olen tosi pahoillani. Oon kyllä aina palannut vastaamaan niihin tauon jälkeen, vaikka eihän se nyt hirveästi asiaa paremmaksi tee.

      Mutta hei ihanaa että säkin oot tykännyt Instasta, mä laitoin sullekin heti seurauspyynnön! Siellä oon kyllä niin tykännyt siitä vuorovaikutteisuudesta 🙂 Ja yritän vielä tsempata niiden videoiden pituuden kanssa – ne meinaa aina vähän venähtää 😀

      22.1.2021 at 00:48
      • Reply Vandaalia

        Mun seuraamista blogeista taitaa kahdesta tulla vastaukset kommentteihin s-postiin, en tiedä mikä sitten on ero näissä, lukutapa on sama ja osassa myös blogipohja sama. Voihan se olla, että mun omassa s-postissa/asetuksissa jossain on joku vika, en ole niin paljon asiaa tutkinut tässä vuosien aikana, että missä ero olisi :’D Ja tottakai ihmisillä on erilaisia elämänvaiheita ja aina se blogi ei ole päällimmäisenä mielessä eikä tässä postauksessa kuvaamasi tilastojen maaninen seuraaminenkaan ole ehkä se paras tapa pitää blogia pystyssä, mutta varmaan ymmärsit, mistä mun kommentissa oli kyse 🙂 Että ehkä joissakin blogeissa tuli esiin se, että postauksia on saatava ulos jatkuvasti vaikka ajastettuna ja sitten ”ei tarvitse” uhrata enää aikaa sille toviin ja sinne ne kommentit yksinäisinä jäi. Muutamissa blogeissa kyllä keskustelu on pysynyt vilkkaampana ja kestänyt myös ne hiljaisemmat jaksot, koska kaikilla meillä on muukin elämä ruudun toisella puolen 🙂
        Ja joo; mun insta on aika hiljainen, oon monesti miettinyt, että pitäisikö sitä kautta koettaa tuoda esiin myös omia kosmejuttuja, mutta en ole vielä tuumasta toimeen ruvennut :’D Viime kesänä jo otin läjäpäin kuvia tyhjentyneistä purkeista, mutta sitten niidenkin julkaisu vaan jäi..

        22.1.2021 at 21:10
        • Reply Nena Sofia

          Hmm, no minäpä tutkin tuota! Luulen että sen saa kyllä jollain lisäosalla toteutettua, että lähtee ne vastauspostit tulemaan. Kiva, kun nosti asian esiin 🙂

          Mulla ei kyllä ole koskaan ollut sellaista ongelmaa, että sisältöä pitäisi tunkea ulos ajastamalla ja sitten unohtuisi kommentit. Vaikka oonkin ollut maaninen kävijätilastojen seuraaja, on se kommunikointi ollut mulle aina isoin juttu bloggaamisessa. Enkä mä ole ikinä edes oppinut ajastamaan postauksia, vaikka välillä yritänkin. En vaan jotenkaan saa puserrettua useampaa juttua kerralla ulos, vaan kirjoitan aina, kun mulla on intoa puhua jostain tietystä aiheesta. Monesti kyllä kirjoitan keskellä yötä, ja sitten ajastan postauksen julkaisun seuraavaan aamuun. Nykyään teen sitäkin harvemmin, jotenkin siitä tulee kivempi tunne kun saa julkaista postauksen saman tien – olkoon sitten vaikka aamuyöllä 😀

          Ja hei ala ihmeessä kirjoittelemaan kosmetiikkajuttuja instaan! Se on siellä niin helppoa eikä vaadi suurempia valmisteluja niin kuin blogin kirjoittaminen 🙂 Olis kyllä tosi kiva lukea sunkin purkeista!

          23.1.2021 at 00:12
  • Reply Vierailija

    Toivottavasti jatkat vielä bloggailuasi jatkossakin, koska löysin blogisi vasta hiljattain Dioriina-blogin kautta. Sinun juttujasi on kivaa lukea, tykkään etenkin kaikesta kynsiin liittyvästä.

    22.1.2021 at 11:05
    • Reply Nena Sofia

      Voi ei miten ihana kuulla, kiitos paljon! Harvemmin noita kynsijuttuja enää toivotaan, mutta huippua kuulla, jos ne jotakuta kiinnostaa. Tykkään niiden kirjoittamisesta hurjasti edelleen 🙂

      22.1.2021 at 19:11

    Leave a Reply