Follow:
Monthly Archives

syyskuu 2016

    On taottava silloin kun rauta on kuumaa

    Moni kynsiä enemmän lakkaillut ja samalla vesimarmorointiin tutustunut tietää, ettei tekniikka suju aina ihan luonnostaan. Jokin magia sen yllä velloo varmasti, sillä joinain aikoina ei vesimarmoroinnista tule yhtään mitään, mutta sitten on aikoja kun siinä taas onnistuu lähes aina. Itselläni on nyt meneillään sellainen vaihe, että kuviot syntyvät ikään kuin itsestään, joten pakkohan siitä on kaikki hyöty ottaa irti. 
    Halusin kokeilla alkukuusta kotiuttamaani O.P.I:n syksyistä, poltetun oranssia cremelakkaa It’s a Piazza Cakea. Koostumukseltaan tämä oli erittäin hyvälaatuinen, ja marmoroinnin alle sutimani yksi kerros lakkaa riitti lähestulkoon peittämään kynnet täysin! Ihanaa, tälle löytyy jatkossakin paljon käyttöä.
    Marmorointiin valitsin Piazza Caken lisäksi O.P.I:n Love.Angel.Music.Babyn ja Essien Frock ’n Rollin. Kaikki lakat käyttäytyivät veden pinnalla kiltisti ja levisivät nätisti. Saatuani marmoroinnit kaikkiin kynsiin poistin kynsinauhoja suojanneet Girly Bitsin Lateksit* iholta, ja viimeistelin lakkauksen Ebaysta tilatuilla strasseilla sekä kerroksella Seche Viteä. Tämän nopeammin en ole tainnut vesimarmoroinnista aiemmin suoriutua, sillä tällä kertaa koko kynsien lakkaamiseen upposi alle tunti!

    Ainiin, jotain jännää muuten tapahtui kun iskin Frock ’n Rollin veteen. Muutama päivä sitten kerroin teille omituisen ruskeasta Frokkiksestani, mutta vesimarmoroinnin kuvioissa tämä näyttikin sitten erehdyttävästi munakoison sävyiseltä! Omituista, mutta kivaa. Tähän lakkaukseen tuo sävy nimittäin sopi paremmin kuin hyvin. 
    Oikein ihanaa viikonloppua kaikille! 

    *** Girly Bitsin lateksi saatu aikanaan testiin Mi Nailsilta

    Kuvausrutiineistani

    Oikein mukavaa torstai-päivää kaikille! Minulta on nyt pariin otteeseen kyselty kuvistani ja kehuttu niiden laatua. Samalla minulta pyydettiin postausta aiheesta, ja lupasinkin sellaisen toteuttaa. Tänään esittelyyn pääsee siis yhtäaikaa kamerani, ”kuvauspisteeni” sekä tapani muokata kuvia. Ottakaapa mukava asento, sillä asiaa riittää!
    Kuva: Samsung
    Ihan aluksi pari sanaa käytössä olevasta kamerasta. Eli reilut pari vuotta minua uskollisesti palvellut Samsungin NX300 on näppärän kokoinen minijärjestelmäkamera. Tällä hetkellä kameran markkinahinta pyörii 400-500 euron välillä, ja uskon että sillä hinnalla saa monenlaisia päteviä kameroita muiltakin merkeiltä. Tästä kuitenkin tykkään pienen kokonsa ja helppojen asetustensa vuoksi. Käytössäni on 20-50mm objektiivi joka on tarkoitettu yleiskäyttöön, mutta markkinoilta löytyy paljon muunkinlaisia objektiiveja tätä kameraa varten.  
    Seuraavaksi sitten pari kehnoa, huonossa valossa otettua kuvaa siitä hymyä nostattavasta ”kuvauspisteestäni”. Eli niinkuin näkyy, mitään prameaa, kiinteää pistettä minulla ei ole, vaan kuvaan kynnet tuolin päälle laskettua mustaa taustaverhoa vasten, ja valonlähteenä toimii ihan tavallinen kirkasvalolamppu. Kyllä, tähän asiaan kaipaisin muutoksia ja pian! Suunnitteilla olisikin kunnollinen kuvauspiste johon saisi säädettyä vähän paremmat valot. Kirjoitan siitä sitten lisää kun se valmistuu. 

    Lopuksi haluaisin puhua hieman kuvanmuokkauksesta. Kuvauspisteestäni löytyisi paljon parantamisen varaa, ja siksi joudunkin hieman korjailemaan kuvia usein jälkikäteen. Eniten korjausta vaativat tuotekuvat, joiden ottamisessa epäonnistun lähes aina. Kuvat ylivalottuu ja tulee heijastuksia, tai sitten kamera ei vaan tarkenna. 

    Yllä näkyy esimerkkinä Lumenen lakkapullosta otettu kuva. Vasemmanpuoleinen otos on haalea, epäselvä ja väritön. Oikeanpuoleista olen muokannut lisäämällä kontrastia. Välillä saatan muuttaa kevyesti myös väriarvoja, poistaa kuvasta häiritsevän karvan tai pehmentää heijastuksia esim. lakkapulloissa. Kuvanmuokkauksessa käytän Adobe Photoshop CS6:sta. 
    Laitoin tähän vielä toisen esimerkin kynsikuvaan tekemistäni muokkauksista, että saatte vähän paremman käsityksen siitä millaisia ne alkuperäiset kynsikuvat oikeasti on. Vasemmalla taas siis alkuperäinen kuva, jota on ainoastaan rajattu ja pienennetty. Oikean puoleista kuvaa olen taas hieman kirkastanut ja säätänyt aavistuksen väriarvoja. Ei siis mitään maata mullistavaa, mutta tärkeää hommaa, sillä usein osa ottamistani kuvista on hieman erisävyisiä (punertavampia, vihertävämpiä, tummempia tms.) osan kanssa. Kiva siinä sitten kasata postausta jossa puolet kuvista on punaisia ja puolet ylivalottuneita. Nöyp, ei ole. 
    Toivottavasti tästä postauksesta oli nyt iloa niille, joille kuvani olivat kysymyksiä nostattaneet! Mutta jos jokin jäi nyt askarruttamaan, niin kysy ihmeessä kommenttiboksin puolella – vastaan parhaan tietoni mukaan.
    Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki kaikille jotka jaksoivat lukea loppuun asti! 


    Piipahdus mukavuusalueen ulkopuolella

    Hyvin pitkään mukavuusalueelleni ovat kuuluneet esimerkiksi kaikki käsinmaalailut, liukuvärit sekä pilkuttelut ja nyt lähiaikoina jopa erilaiset marmoroinnit. Yksi tekniikka tai pikemminkin tyylisuunta sen sijaan ei ole koskaan ollut itselleni helppo, vaikka olen sitä useasti harjoitellut. Kyse on siis skittlettestä/skittlestä, eli lakkauksista, joissa joko kaikki tai lähes kaikki kynnet ovat erilaisia keskenään. 
    No, se että lakkaa kaikki kynnet erilaisiksi ihan miten sattuu onnistunee lähes jokaiselta, mutta että pitäisi samalla rakentaa toimiva, tyylikäs kokonaisuus… Se lienee yksi hankalimmista asioista kynsien laitossa mitä tiedän. Siihen ei ole salaista reseptiä tai oikopolkua, vaan se vaatii ahkeraa suunnittelua. Ja minä en tosiaan ole koskaan ollut mikään Suuri Suunnittelija.

    Aina silloin tällöin tulee kuitenkin tartuttua härkää sarvista, ja päätän että haluan skittletten tai skittlen. Niin kävi taas vähän aikaa sitten, kun en osannut päättää, että lakkaisinko O.P.I:n holoilevan sinisellä Give Me Spacella vai Essien syksyisen metallisella Leggy Legendillä. 
    Päädyin sitten yhdistämään ne samaan lakkaukseen törmätessäni koristeboksissani sini-kultaisiin siirtokuviin joiden pohjalta voisi toimivan skittletten rakentaa. No, ei se helppoa ollut. 
    Keskisormi syntyi vielä hymy huulilla. Olin lakannut pohjalle kaksi kerrosta Nfu Oh:n ranskislakkaa, nro 18:aa ja sen päälle sudin kuivalla sudilla hieman väriä Leggy Legendistä sekä F.U.N Lacquerin Royal Chapelista (h). Väliin heitin kerroksen pikakuivattajaa jonka jälkeen länttäsin siirtokuvat paikoilleen. Ok, nätiltä näyttää!
    Ongelmat syntyivätkin siinä, miten koristelisin loput kynnet. Nimettömiin olin jo lakannut kaksi kerrosta Give Me Spacea ja muille kynsille kaksi kerrosta Leggy Legendiä. Ideoita ei vaan ollut, ja vaikka mitä kuningasideoita meinasin saada, päädyin aina lopulta toteamaan, ettei kokonaisuudesta tulisi ollenkaan tyylikäs. 

    Lopulta kynnet saivat pärjätä etusormiin ja pikkurilleihin lisäämilläni ruffian-koristeluilla ja peukalon parilla Give Me Space-pilkulla. Jotenkaan en oikein osannut päättää, että pidinkö lopputuloksesta vai en… Mutta ei kai ne nyt ihan kamalatkaan ole. 
    Mikä tekniikka/tyylilaji aiheuttaa sinulle eniten harmaita hiuksia?